Migreeni on ollut uskollinen “kumppanini” lukiosta lähtien. Se on muistanut minua päivästä tai tilanteesta riippumatta, pitäen huolen siitä, että olen aina saanut olla varpaillani ja suunnitella elämääni migreenin mahdollisuutta silmällä pitäen.
Hoidoksi on kokeiltu kaikkea piikkimatosta lukuisiin erilaisiin lääkityksiin. Tuloksetta. “Parhaina” kuukausina lääkkeisiin on saattanut mennä reilusti yli satakin euroa. Kipua ja pahaa oloa niin fyysisesti kuin henkisestikään ei rahassa voikaan mitata… Parhaina kuukausina migreenikohtauksia oli vain kerta viikossa, pahimpina useita viikossa (estolääkityksestä huolimatta). Tämän kaiken lisäksi sain vielä kärsiä ajoittain lääkitysten aiheuttamista sivuvaikutuksista.
Kuulin Fustrasta ja sen tuomasta avusta krooniseen niska-hartiaseudun kipuun ja selkäkipuihin alkuvuodesta. Ajattelin, että kokeillaan nyt sitten tätäkin. Toki ajattelin, että jos ei muuta, saan ainakin uusia vinkkejä liikuntaan ja syömiseen ja kroppaakin kuosiin.
Kolmenkymmenen tunnin Fustra-paketin loppumisesta on nyt tasan seitsemän kuukautta. Tänä aikana minulla on ollut vain yksi migreenikohtaus! Migreeniin sairastumisen jälkeen minulla ei ole ollut koskaan näin pitkää aikaa ilman kohtauksia! Migreenikohtaus on meinannut tulla muutaman kerran tänä aikana, mutta saan sen pois tekemällä parin Fustrassa oppimaani keppiliikettä. Elämänlaatuni on parantunut uskomattoman paljon!
Toisarvoiseksi ei jää sekään seikka, että olen löytänyt ensimäistä kertaa elämässäni liikunnan riemun oikein tosissaan! Olen liikkunut teini-iästä alkaen enemmän ja vähemmän aktiivisesti tai kausittain. Ennen en kuitenkaan tykännyt liikkua “liian kovaa” vaan halusin pysytellä sopivasti mukavuusalueella. Nykyisin rakastan kovia treenejä. Mitä kovempaa mennään, sitä parempi! Parhaillaankin rehkin X-Method paketin parissa johon olen hurahtanut korviani myöten.
Elämäni on nykyisin huomattavasti laadukkaampaa, onnellisempaa ja terveempää (myös avomieheni taitaa olla tätä mieltä, koska kotona ei ole enää viikoittain migreenin kourissa makaava kiukkuinen raato).
Kiitos siis Fustra ja kiitos myös mahtavalle yksilövalmentajalle Juusolle, joka sai liikunnan kipinän kunnolla syttymään ja motivaation pysymään yllä!
