Pituus vaikuttaa painoon. Siksi ei kannatakaan tuijottaa pelkkää puntarilukemaa. Painoindeksi sen sijaan antaa osviittaa, onko painosi terveellä pohjalla vai olisiko sille syytä tehdä jotain.
Painoindeksi, eli BMI, on yleisesti käytetty arvo, jonka avulla voidaan melko luotettavasti arvioida, onko ihminen yli-, ali- vai normaalipainoinen.
Painoindeksin kehitteli lähes kaksisataa vuotta sitten belgialainen matemaatikko Adolphe Quetelet. Kehitelmään johti huomio siitä, että eri kokoisten ihmisten mittasuhteet ovat erilaiset. Quetelet päätteli, että kasvaessaan ihminen ei suurene tasaisesti joka suuntaan, vaan pituus kasvaa eri vauhtia kuin hänen “paksuutensa” ja painonsa. Näin ollen suhdelukua laskiessa pelkän pituuden sijaan käyttöön tulee ottaa pituuden neliö.
Painoindeksiä ei kuitenkaan kehitetty terveydenhuollon tai painonpudottajien työkaluksi, vaan puhtaasti tilastotieteelliseksi työkaluksi mittaamaan isojen ihmisjoukkojen lainalaisuuksia. Se toimiikin yksilön sijaan parhaiten ali- ja ylipainon määrittämiseen väestötasolla.
Tilastotieteilijöiden pöydältä kaava siirtyi vakuutusyhtiöiden käyttöön, kun lukujen huomattiin korreloivan elinajanodotteen kanssa. Terveydenhuoltopuoli kiinnostui kustannustehokkaasta ja helposta työkalusta ja sen jälkeen indeksiä on käytetty määrittelemään, onko ihmisen paino terveellä pohjalla vai tulisiko sille tehdä jotain.
Painoindeksi onkin maailman indekseistä yksi merkittävimpiä, sillä sekä yli- että alipaino ovat laajamittaisia ongelmia maailmanlaajuisesti. Suomessa ylipainoksi määriteltävän indeksiluvun 25 ylittää aavistuksen alle puolet väestöstä, ja määrä on kasvamaan päin. Indeksiluku 30, joka kuvaa merkittävää lihavuutta, ylittyy arviolta miljoonalla suomalaisella. Keskiarvollisesti muu maailma seuraa vauhdikkaasti perässä ja on pian saavuttamassa meidät.
Painoindeksin jäljelle pääsee joko laskemalla sen itse tai käyttämällä painoindeksilaskuria.
Mikäli lasket indeksin itse, tehdään se jakamalla paino pituuden neliöllä. Kaavassa paino ilmoitetaan kilogrammoina ja pituus metreinä.
Paino (kg)
__________
Pituus (m) ²
Näin ollen 170 senttimetriä pitkän henkilön, joka painaa 60 kilogrammaa painoindeksi on
60
———— = 20,76
1,70 x 1,70
Käytettäessä BMI-laskuria pituus ilmoitetaan senttimetreinä.
Painoindeksin luokittelu:
Painoindeksin arvioidaan soveltuvan suurimmalle osalle aikuisista, mutta ei kuitenkaan kaikille. Lasten tilanteen arvioimiseen edellä mainittua kaava ei voi käyttää, koska kasvuiässä kehon mittasuhteet ovat erilaiset. Lasten kanssa käytetään erillistä lasten painoindeksiä.
Indeksin kiistanalaisuutta lisää myös se, että ajatus normaalipainosta on kulttuurisidonnainen ja sisältää arvolatauksen. Ei ole olemassa tarkkaa tai kiistatonta normaalipainoa, ihannepainoa.
Mutta koska ylipainolla on tilastollisesti suora yhteys terveysongelmiin, kannattaa indeksiä kuitenkin hyödyntää. Niinpä normaalipainon ylä- ja alarajoiksi on pyritty määrittelemään luvut, jonka sisällä ihmisen terveyden ajatellaan olevan parhaimmillaan.
Indeksi onkin siis vain suuntaa antava luku, siitä ei tule vetää hätiköityjä päättelmiä.
Hyvä painoindeksi naiselle tai miehelle vaihtelee suuresti yksilöittäin. Terveyden suhteen indeksin kaveriksi kannattaakin ainakin mitata ainakin vyötärönympärys, koska vaikka ihminen olisikin muuten hoikka, vyötärölle kertynyt rasva on omiaan kohottamaan terveysriskejä.
Moni muukin asia aiheuttaa indeksin virhetulkintoja. Vatsaontelon sisään kertynyt rasva ei välttämättä näy painoindeksissä. Kookkaat lihakset taasen nostavat sitä. heittoa lukuihin tulee myös nesteen kertymisestä elimistöön; perusterveen ihmisen paino vaihtelee puolesta kilosta kiloon päivittäin pelkästään nesteen vuoksi.
Painoindeksilaskuri antaa siis kohtuullisen hyvin osviittaa siitä, onko paino terveellisissä lukemissa.
Lievä lihavuus on monesti harmitonta, mutta jos luku 30 ylittyy, tarkoittaa se jo vähintään viidentoista kilon ylimääräistä painoa. Rasvaa on kertynyt jo sen verran, että sitä on alkanut kerääntyä sisäelinten ympärille sekä maksaan, mikä lisää elintapasairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien, aineenvaihdunnallisten haasteiden kuin myös mielenterveysongelmien riskiä merkittävästi.
Mikäli epäilet, että painoa on kertynyt liikaa, on omasta painoindeksistä hyvä ottaa selvää. Muista kuitenkin, että hoikkuus ei ole terveyden tae eikä lievä ylipaino tarkoita, että voisit huonosti.
Jos haluat tietää enemmän kehosi koostumuksesta, suosittelemme varaamaan ajan kehonkoostumusmittaukseen! Lisätietoja saat oman kuntoklubisi asiakaspalvelusta.
