Suomalaisista aikuisista noin 10-15 prosenttia kärsii lievistä masennusoireista, kun taas vakavampi masennustila on noin 5 prosentilla aikuisista. Masennukseen liittyy usein uniongelmia, muutoksia ruokahalussa sekä vaikeuksia keskittyä ja tehdä päätöksiä, tuntea mielihyvää tai iloa.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä. Tutkimukseen osallistui 34 000 tervettä aikuista, seuranta kesti 11 vuotta.
Säännöllisesti vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavien riski sairastua masennukseen oli pienempi riippumatta liikunnan intensiteetistä ja yhteys havaittiin varsinkin osallistujilla, jotka eivät liikkuneet poikkeuksellisen paljon. Liikunta ei vaikuttanut ahdistuneisuushäiriön todennäköisyyteen.
Tutkijat arvioivat, että noin 12 prosenttia kaikista havaituista masennustapauksista olisi estynyt, jos kaikki osallistujat olisivat harrastaneet liikuntaa ainakin tunnin joka viikko. Jos tämä pitää paikkansa ja varmistuu myös lisätutkimuksissa, jo hyvin vähäiset lisäykset väestön fyysisessä aktiivisuudessa voisivat estää huomattavan määrän masennuksia.
Usein masennus alkaa jonkin kielteisen elämänmuutoksen, kuten avioeron, työttömyyden tai läheisen kuoleman jälkeen.
Paljon liikkuvilla on vähemmän masennusoireita, ja toisaalta paljon liikkuvat näyttävät sairastuvan harvemmin masennukseen kuin vähän liikkuvat. Liikunnasta on hyötyä osana masennuksen hoitoa, sillä liikunta keskeyttää masennusajatuksia, kääntää huomion pois ikävistä ajatuksista ja tuo myös sosiaalista tukea, jos liikuntaa harrastetaan ryhmässä. Liikunta vähentää masennusoireita erityisesti lievässä masennuksessa.
Myös taannoin päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan liikunta tehoaa masennukseen yhtä hyvin kuin terapia ja lääkehoito. Kansalliset Käypä hoito -suositukset laatii kotimainen lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositukset perustuvat tutkimusnäyttöön.
Liikunta tehoaa sitä paremmin masennukseen, mitä raskaampaa se on ja mitä useammin sitä harrastaa. Liikunta lisää mielihyvähormoneiksi kutsuttujen endorfiinien pitoisuutta keskushermostossa. Nämä morfiinin kaltaiset aineet sitoutuvat opioidireseptoreihin lisäten mielihyvän tunnetta ja vähentäen kipua. Säännöllinen liikunta lievittää myös stressiä, sillä se vähentää stressihormoniksikin kutsutun kortisolin erittymistä elimistössä.
Lue myös: HS:fi – liikunta tehoaa masennukseen kuin lääkkeet.
Lähteet: Duodecim, Käypä Hoito -suositukset
