Pitkittynyt koronavirusepidemia uhkaa suomalaisten kansanterveyttä.
Liikunnalla ja varsinkin lihasvoimaharjoittelulla on hyvin paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia. Liikunta muun muassa ylläpitää aineenvaihduntaa, huolehtii sokeritasapainosta, laskee verenpainetta, ylläpitää luumassaa, lievittää stressiä ja ahdistusta sekä tuottaa mielihyvää.
Koronaviruspandemia on vakava uhka terveydelle ja hyvinvoinnille. Sitä ovat myös ihmisten perusoikeuksien ja liikuntatottumusten rajoittaminen. Immuunipuolustus on olennainen osa kansalaisten resilienssiä pandemian keskellä.
On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että säännölliset liikuntaharjoitukset vähentävät hengitystieinfektioita, parantavat immuunipuolustusta, lykkäävät immunosenesenssiä ja mahdollisesti jopa lisäävät rokotusten tehoa etenkin haurailla iäkkäillä ihmisillä (1).
Lihasvoimaharjoittelun mahdollistaminen kuntosalilla on vaikea pandemian keskellä hyvin tärkeä terveyden edistämisen ja ylläpidon keino.
Lihasvoimaharjoittelulla eri muodoissa on runsaasti positiivisia vaikutuksia, joista merkittävimmät kohdistuvat mielenterveyteen (2), elämänlaatuun (3) ja kroonisten sairauksien, kuten sydänsairauksien riskin vähenemiseen (4). Lisäksi lihasvoimaharjoittelu vähentää hauraiden iäkkäiden kuolleisuutta ja hoivapalveluiden tarvetta (5).
UKK-instituutin Liikkumattomuuden lasku kasvaa -raportin (6) mukaan liikkumattomuuden aiheuttamat vuosittaiset kustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat 3,2–7,5 miljardia euroa: sairauksien aiheuttamat terveydenhuollon ja tuottavuuden kustannukset 1,5– 4,4 miljardia euroa, ikääntyvän väestön koti- ja laitoshoidon kustannukset 150 miljoonaa euroa, tuloverojen menetys 1,4–2,8 miljardia euroa, työttömyysturvaetuudet noin 30–60 miljoonaa euroa sekä syrjäytymisen kustannukset vähintään 70 miljoonaa euroa.
Myös hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että suomalaisten liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa ryhmissä.
Yksilöliikunta kuntosalilla on THL:n riskiarviotaulukon mukaisesti vähäisen riskin toimintaa. Tätä tukee myös tutkimusnäyttö (7).
Liikuntakeskuksissa tehdään hyvää työtä liikunnan mahdollistamisessa terveysturvallisesti. Liikuntakeskusten kontrolloidut ympäristöt eivät lisää COVID-19-tartuntojen määrää ja jopa assosioituvat vähäisempään vasta-aineiden esiintyvyyteen (8).
Pandemian aikana terveysturvallisesta toiminnasta on opittu paljon, ja liikuntatiloissa muodostuu vain vähäinen riski aerosolilevämisen, ihmisten määrän ja sijoittumisen sekä lähikontaktien osalta.
Meidän tulee Suomessa kasvattaa omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan huolehtivien suomalaisten määrää. Terveydenhuollon tulee ohjata erityisesti nuoria, riskiryhmäläisiä sekä ylipainoisia ja iäkkäitä fyysiseen aktiivisuuteen.
Liikkumattomuus paitsi lisää kroonisia kansansairauksiamme, niin heikentää yksilön mahdollisuuksia kuntoutua sairaalajaksojen jälkeen, kaventaa ikäihmisten elämänlaatua ja altistaa syrjäytymiselle.
Pandemian keskelle kaivataan kipeästi vaikuttavia, aitoja keinoja liikkumattomuuden ratkaisemiseksi.
On helpompaa, edullisempaa ja keholle kevyempää pitää ihminen terveenä kuin parantaa sairas.
Sari Riihijärvi, lääketieteellinen johtaja, Pihlajalinna
Arvo Haapanen, geriatrian erikoislääkäri, Pihlajalinna / Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja, Forever-liikuntakeskukset
Lisätiedot ja mediatiedustelut: Minna Pulkkinen, minna.pulkkinen@foreverclub.fi, liiketoimintajohtaja, Forever-liikuntakeskukset / hallituksen jäsen, Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
Lähteet
