Väsyttää, vaikka kaiken pitäisi olla kunnossa ja hemoglobiiniarvotkin ovat normaalit. Syynä saattaa olla ferritiinin, eli varastoraudan vähäisyys. Mistä piilevässä raudanpuutteessa on kysymys?
Kun ennen väsymystä valittavalta kysyttiin “Oletkos mitannut hemoglobiiniarvosi?” nykyisin häneltä kysellään ferritiiniarvojen perään. Ferritiini on noussut viime aikoina kuumaksi puheenaiheeksi, vaikkei kyseessä olekaan mikään uusi asia.
Ferritiini on tunnettu jo pitkään ja yhtä kauan ollaan ihmetelty sen monimutkaista luonnetta, joka saa aikaan polemiikkia niin sosiaalisessa mediassa kuin lääkäreidenkin keskuudessa. Mitä ferritiini sitten on ja miksi se kuumentaa jopa tunteita?
Ferritiinissä on kyse raudasta. Rautaa tarvitaan hemoglobiinin muodostukseen, mutta myös moniin muihin toimintoihin elimistössä. Hemoglobiini, jota verenpunaksikin kutsutaan, vastaa veren punasolujen muodostamisesta, hapen kuljettamisesta kudoksiin sekä hiilidioksidin kuljettamisesta ulos.
Mikäli verestä mitattava hemoglobiiniarvo on matala, saattaa kyseessä olla oire nimeltä anemia. Ylimääräisen raudan varastoimisesta vastaa ferritiini. Varastohommien lisäksi sen tehtävänä on toimia raudan kuljettajana. Eli jos ferritiiniarvo on matala, ei silloin rautakaan kulje.
Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen.
Matala ferritiinipitoisuus on aina merkki raudan puutteesta, mutta sen korkea pitoisuus ei välttämättä sulje pois anemian mahdollisuutta. Lisäksi raudanpuutetta voi esiintyä ilman anemiaa. Ferritiiniarvoja voivat nostaa esimerkiksi monet tulehdukset, jolloin taustalla oleva varastoraudan puute saattaa jäädä huomaamatta. Näin ollen ferritiiniarvojen tulkintaan tarvitaan aina lääkäri, joka arvioi tilanteen kokonaisvaltaisesti.
Haastetta lisää myös se, ettei ferritiinille ole pystytty määrittelemään tarkkoja viitearvoja. Ne vaihtelevat laboratorioittain sekä käytetyn tutkimusmenetelmän mukaan. Keskustelua on myös herättänyt se, että viitearvo ei sinällään tarkoita ihannearvoa, vaan sitä, että 95%:lla suomalaisista ferritiini asettuu kyseiseen haarukkaan. Onneksi Suomessa rauta-arvot ovat nykyisin melko hyvällä tolalla, mutta ei ole kuin viisi vuosikymmentä siitä, kun Suomessakin kärsittiin yleisesti anemiasta.
Yleisesti käytetyt viitearvot naisilla ovat 10/15–125 µg/l ja miehillä 20/30–195/400 µg/l. Naisten miehiä alempi viitearvo johtuu kuukautisvuodosta, joka laskee veren rautapitoisuutta ja ferritiiniin määrää luontaisesti.
Ferritiini saadaan helposti ja luotettavasti mitattua yksinkertaisella verikokeella. Rautalisää suositellaan, mikäli arvo on matalampi kuin 30 µg/l. Jos taas ferritiiniarvot ylittävät edellä mainitut viitearvot, on nousun syyt syytä selvittää.
Monimutkaisuudesta huolimatta ferritiiniarvojen mittaaminen on suositeltavaa etenkin tilanteissa, joissa henkilöllä esiintyy anemian kaltaisia oireita ja hemoglobiini on matalalla. Mittauksella voidaan myös havaita mahdollinen alkava raudanpuute jo varhaisessa vaiheessa.
Ferritiinin mittaus tukee myös urheilijoita johtuen liikunnan aiheuttamasta suuremmasta raudantarpeesta sekä raudan menetyksestä hikoilun kautta. Riittävän rautavaraston ylläpito saattaakin olla hyvin haasteellista. Samoin on laita toisessa päässä; elimistö ei pysty poistamaan liiallista rautaa, joten lisäravinteena nautittu ylenmääräinen rautalisä on kudoksin kertyessään haitallista. Mittaamisen avulla liikkuja saa tarkempaa tietoa omasta rautatilanteestaan ja voi tarvittaessa säätää ruokavaliotaan tai ottaa sen korjaamiseen ravintolisiä.
Ferritiinistä puhuttaessa kyseessä on usein matala ferritiini, mutta melkein yhtä yleisiä ovat sen korkeat arvot. Korkean ferritiinin aiheuttamat oireet saattavat olla hyvinkin paljon samankaltaisia kuin päinvastaisessa tilanteessa: selittämätöntä väsymystä, vatsakipuja, rytmihäiriöitä sekä lihaskipuja.
Rautaa voi kertyä elimistöön esimerkiksi toistuvien verensiirtojen kautta sekä runsaan ja pitkäaikaisen lisäraudan sekä alkoholin käytön johdosta. Korkeaa ferritiinipitoisuutta aiheuttavat myös erilaiset tulehdustilat ja sairaudet.
Endokrinologian erikoislääkäri Päivi Hämäläisen väitöstutkimuksen mukaan kohonneet ferritiinitasot ennustavat vahvasti metabolisen eli aineenvaihduntaan liittyvän oireyhteyden kehittymistä. Riskitekijöinä kyseiselle oireyhtymälle ovat keskivartalolihavuus, kohonneet verensokeri- ja kolesteroliarvot sekä korkea verenpaine. Oireyhtymästä kärsivillä on kaksinkertainen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä jopa viisinkertainen riski kakkostyypin diabetekseen. Korkeiden ferritiiniarvojen syy tulee aina selvittää lääkärin kanssa, eikä rautaa tule syödä lisäravinteena yli suositusten.
Raudanpuute on maailman yleisin ravintoainepuutos. Siitä kärsivät etenkin lapset, ikäihmiset sekä fertiilissä iässä olevat naiset. On arvioitu, että jopa 20%:lla maailman naisista raudansaanti jää alle suositusten kuukautisvuotojen tyhjentäessä rautavarastoja kuukausittain. Raudanpuute on valitettavan yleistä myös teollisuusmaissa.
Riskiä raudanpuutokseen lisäävät runsaat kuukautiset, useat synnytykset, keliakia, happosalpaajien pitkäaikainen käyttö, suolistosairauksien aiheuttamat verenvuodot, helikobakteeri sekä usein tehty verenluovutus. Kun ihminen menettää rautaa, se näkyy ensin rautavaraston puolella ja vasta sen jälkeen hemoglobiiniarvoissa.
Vaikka hemoglobiini ja ferritiini ovatkin eri asioita, aiheuttavat niiden matalat pitoisuudet samankaltaisia oireita: väsymystä, heikotusta, voimattomuutta, hengästyneisyyttä, sydämen sykkeen nousua, päänsärkyä, kalpeutta, korvien huminaa, painon nousua, keskittymiskyvyn puutetta, masennusta, aivosumua, lihas- ja nivelkipuja sekä hiusten lähtöä. Myös levottomien jalkojen oireyhtymässä, kynsien haurastumisessa sekä suolistoperäisessä verenvuodossa kyse saattaa olla matalista ferritiiniarvoista. Raudanpuutteen oireiden lisäksi monet vähäisellä raudalla sinnitelleet ovat kertoneet seksuaalisen halun heikkenemisestä, irrallisuuden tunteista sekä tunteiden käsittelyn vaikeuksista.
Monet raudanpuutteen oireista ovat niin yleisiä, ettei ihminen välttämättä osaa niiden perusteella hakeutua tutkimuksiin.
Yleisin raudan puutteen oire on kuitenkin selittämätön ja lepäämisestä huolimatta jatkuva väsymys, ja sen syy kannattaa selvittää. Pihlajalinna on paketoinut nimensä mukaisen väsymyspaketin, jossa laboratoriokokein selvitetään mahdolliset väsymyksen syyt. Tutkimusta suositellaan henkilöille, ketkä tuntevat itsensä jatkuvasti aiempaa väsyneemmäksi, ovat kokeneet muutoksia vireystilassa tai huomanneet suorituskykynsä laskua.
Raudan puutteen hoito lähtee liikkeelle tilanteen kartoituksella; saako ihminen ravinnosta tarpeeksi rautaa. Mikäli se puoli on kunnossa, selvitetään syyt, jotka estävät raudan imeytymisen ja hoidetaan se puoli kuntoon. Jos ei saada selville, tai sitä ei ole mahdollista hoitaa, aloitetaan lääkärin arvion mukaan rautalääkitys.
Rautalääkkeitä on saatavilla joko tabletteina tai nesteenä. Mikäli tilanne ei korjaannu niillä, saattaa ratkaisu olla rautainfuusio, eli lääkärin lähetteellä tehtävä suonensisäinen rautahoito. Käypä hoito –suositusten mukaan aikuisten hoitoannos on 200 mg rautaa kahteen annokseen jaettuna vuorokaudessa.
Kuinka nopeasti ferritiini sitten nousee? Veren hemoglobiiniarvot nousevat melko vauhdikkaasti, mutta rautavaraston täydentymiseen menee aikaa. Elpymisessä saattaa kestää useita kuukausia, joten kuuria on syytä ylläpitää vähintään puoli vuotta.
Raudan suositeltu päiväannos on 25 mg. Sitä ei kuitenkaan tarvitse saavuttaa joka ikinen päivä, kunhan pidemmän ajan riittävän saanti on taattu. Ravinnon kautta rautaa ei voi saada liikaa, mutta lisäravinteena se riski on olemassa.
Luonnollisesti rautaa saa sekä eläinperäisistä että kasvikunnan tuotteista. Finelin mukaan suurin rautapitoisuus on mitattu sianmaksasta. Tehokkaasti imeytyvää hemirautaa löytyy etenkin lihasta, kalasta, maksasta sekä veriruuista.
Kasvipuolelta hyviä lähteitä ovat täysjyvävilja, kaalit, palkokasvit, soija sekä linssit. Kasviperäiset tuotteet sisältävät kuitenkin yhdisteitä, jotka heikentävät raudan imeytymistä. Rautaa voi kuitenkin avittaa tehtävässään nauttimalla samaan aikaan C-vitamiinipitoisia marjoja tai hedelmiä.
Ferritiini, eli veren varastorauta toimii raudan ja näin ollen myös happen kuljettajana keuhkoista kudoksiin. Ferritiinin puute aiheuttaa samoja oireita kuin hemoglobiinin vähäisyys, kuten väsymystä. Ferritiinin mittaus oireiden syyn selvittämiseksi on suositeltavaa, arvojen tulkinta edellyttää kuitenkin lääkärin kokonaisvaltaisen arvion.
