Työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä keskustellaan paljon, mutta usein yksi tärkeimmistä jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä olemme me itse. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa tehtävissään paremmin ja pidempään ja on motivoituneempi tekemään työtään. Jokainen meistä voi ottaa itse vastuuta omasta vireystasostaan, eikä siihen vaadita isoja panostuksia tai suuria muutoksia arkeen. Kiinnittämällä huomiota pieniin asioihin, voi omalle vireystilalleen tehdä ihmeitä.
Työhyvinvointiin vaikuttavat henkisen ja fyysisen terveyden lisäksi tietysti myös mm. työympäristö, johtaminen ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön.
Aihe nousi mediassa jälleen esiin, kun Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen professori Janne Tienari ja Lapin yliopiston johtamisen professori Susan Meriläinen kirjoittivat HS:n Vieraskynä-kolumnissaan, että ajokoiran näköisestä johtajasta on tullut ihanne. Kolumnin mukaan ”johtajan on näytettävä ’ajokoiralta’: nuorekkaalta, sopusuhtaiselta ja atleettiselta. Hänen tulee säteillä energiaa, kestävyyttä ja elämänhallintaa – ja viihtyä parrasvaloissa. Nuorekkaan, sopusuhtaisen ja atleettisen johtajan ajatellaan liikkuvan aktiivisesti, syövän viisaasti ja nukkuvan hyvin.”
Helsingin Sanomien haastattelemien johtajien mukaan liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Lähes kaikki harrastavat liikuntaa: heidän mukaansa se on tarpeen, jotta ylipäätään jaksaa työelämässä.
Nämä viisi asiaa jokainen meistä voi tehdä energitasonsa nostamiseen, ja ollakseen parempi johtaja, työntekijä tai työkaveri.
Pidä taukoa istumisesta. Elimistöämme ei ole tehty istumaan 7-10 tuntia päivässä. Yli seitsemän tunnin päivittäinen istuminen mm. hidastaa aineenvaihduntaa, haurastuttaa luustoa, lisää niska- ja selkäkipuja ja lisää alttiutta sairastua sydän -ja verisuonitauteihin, kakkostyypin diabetekseen sekä väsyttää ja passivoi henkisesti. Ratkaisu: nouse työpisteeltä vähintään tunnin välein jaloittelemaan. Jopa 5 minuutin tauko voi taata sinulle tehokkaamman tunnin työjakson ja vähentää istumista aiheutuvia terveyshaittoja merkittävästi.
Harrasta monipuolista liikuntaa. Liikunta lisää hyvänolon tunnettamme vapauttamalla kehoomme endorfiineja. Kuuntele kehosi vointia ja valitse liikunta sen mukaan – älä kuormita liikunnalla lisää ja nosta stressitasoja entistä korkeammalle. Jos olo on hyvin stressaantunut ja väsynyt jo valmiiksi, pidä liikunta kevyenä ja energiaa tuovana. Käy esimerkiksi uimassa, joogassa tai kävelyllä. Harrasta siis mahdollisimman monipuolista liikuntaa! Muista samalla huolehtia sekä lihaskunnosta, aerobisesta kunnosta kuin liikkuvuudestakin.
Liiku 2-3 krt viikossa. Pidä liikunta hyvinvointia tukevana, energiaa ja hyvää mieltä tuovana asiana.
Aloita pienin askelin. Älä yritä kerralla muuttaa koko ruokavalioasi, aloittaa päivittäistä liikuntaa, lopettaa tupakointia ja herkuttelua. Astu pienin askelin kohti tavoitteita: aloita kuntoilu kerran tai kaksi viikossa, vähennä sokerin käyttöä ja lisää aterioillesi kasviksia. Tavoitteena on loppuelämän kestävät muutokset, joten maltti on valttia.
Lisää energiaa löytyy jääkaapista. Verensokerin heilahtelu (jalostettu vehnä, pikaruoka, sokeri, makeiset) ja lasku aiheuttavat väsymyksen tunnetta ja keskittymisvaikeuksia. Syömällä proteiinia ja hyviä rasvahappoja sisältävän aamiaisen sekä proteiinia ja paljon kasviksia sisältävään lounaan ylläpidät tehokkaasti hyvää vireystilaa.
Juo riittävästi vettä. Nestehukka heikentää toimintakykyä, häiritsee keskittymistä ja aiheuttaa väsymystä. Vettä tulisi juoda muutama litra päivässä. Pidä siis vesipulloa työpisteelläsi ja ota se mukaan palavereihin. Jos juot paljon kahvia, muista lisätä myös veden juontia. Huolehdi riittävästä veden juomisesta aamupäivällä, niin huomaat olevasi pirteämpi iltapäivän kokouksissa. Kokeile!
Lisävinkki: älä epäröi pyytää apua. Meistä jokainen on joskus ollut ensimmäistä kertaa kuntosalilla tai epäröinyt dieettien ja ravintosuositusten viidakossa. Pyydä personal trainer apuun ja löydät ammattilaisen avulla sinulle sopivan tavan parantaa hyvinvointiasi.
