Yleisesti ottaen mieleen tulvii yleensä fyysisiä hyötyjä; lihakset vahvistuvat, rasva palaa, terveys kohenee, sydän vahvistuu, jaksamme arjessa paremmin jne… Syitä on varmasti yhtä monia kuin meitä ihmisiä tyyppeinä.
Liikunta on erittäin tehokas ja suhteellisen halpa terapiakeino nykymaailmassa, missä burnout on ikävä kyllä muotisana ja stressi kiinteä osa arkea. Miten sitten auttaa pääkoppaa voimaan hyvin, tässäpä muutamia esimerkkejä:
1. Liikkuminen tuottaa endorfiineja ja saa aikaan euforisen olon suorituksen aikana ja sen jälkeen.
Ei ole sattumaa, että joko liikunnan aikana, tai sen jälkeen olo on auvoinen. Liikunta vapauttaa kehoomme endorfiineja, joita on sanottu kehon omaksi huumeeksi. 1970-luvun tienoilla tutkijat löysivät ihmisen elimistöstä endorfiinit, jotka tuottavat samanlaisen olotilan kuin morfiini. Kun tutkijat yhdistivät näiden hormonien erittymisen liikunnan aikana, syntyi käsite ”runner’s high”.
2. Liikkuminen ehkäisee ja lievittää masennusta
Liikkuminen lievittää masennusoireita ja toimii mahdollisesti lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa hyvänä keinona. Liikunnasta masennuksen hoidossa on tehty lukuisia tutkimuksia, joiden perusteella voidaan ajatella liikunnan olevan hyvä keino terapian ja lääkehoidon lisänä masennuksen hoidossa. Liikunta muun muassa saattaa auttaa viemään ajatuksia pois negatiivisista ajatuskehistä ja auttaa stressinhallinnassa.
3. Liikunta auttaa solmimaan sosiaalisia suhteita ja luo yhteenkuuluvuutta
Oletko huomannut, että saman kuntosalin porukka tulee tutuksi? Hyvässä hengessä moikkaillaan, tuttavien ja henkilökunnan kanssa vaihdetaan kuulumisia, ja salille on mukava tulla. Varsinkin näin korona-aikana sosiaalisen kanssakäymisen merkitys on korostunut arkielämässä. On ihana nähdä ihmisiä muutenkin, kuin etäpalavereissa Teamsin välityksellä.
Erilaiset ryhmäliikunnat ja ryhmätreenit luovat myös yhteenkuuluvuutta. Ihminen myös oppii myös sosiaalisesti hyödyllisiä taitoja, esimerkiksi toisten huomioon ottamista.
4. Liikunta vahvistaa minäpystyvyys-kokemusta ja itsetuntoa
Minäpystyvyydellä tarkoitetaan ihmisen uskomuksia tai arvioita omista kyvyistään sekä valmiuksistaan suoriutua jostakin tehtävästä. Liikunta itsessään ja varsinkin tavoitteiden saavuttaminen lisäävät yksilön luottoa omiin kykyihinsä, oli kyse sitten työstä, opiskelusta tai liikunnasta.
Muistatko kouluajoilta kahtiajaon siinä, ketkä olivat ”hyviä” liikunnassa ja ketkä jäivät aina valintatilanteissa jonon hännille? Nämä pienen pienet hetket saattavat muokata lapsen ja nuoren minäkuvan liikunnan suhteen ja vaikuttaa pitkälle aikuisikään asti. Moni kantaa “minä olen huono liikkumaan” -ajatusta pitkälle aikuisikään ja siitä on vaikea irrottautua. Tämä kertoo siitä, miten suuri vaikutus koululiikunnalla ja lapsuusajan liikunnalla on itsetunnon rakentamisessa suhteessa liikuntaan.
Hyvä juttu on, että vääristä ajatusmalleista pääsee oppimalla eroon.
5. Liikunta auttaa hallitsemaan ja purkamaan stressiä
Kuten jo aiemmin on todettu, stressi kuuluu – ikävä kyllä – melkein jokaisen elämään yhä enemmissä määrin. Tätä seikkaa pystymme tuskin muuttamaan. Mutta asia, jolle voimme tehdä jotain, on stressinhallinta ja sen purkaminen turvallisella tavalla.
Stressiä ja ahdistusta voi lievittää välittömästi harrastamalla liikuntaa. Säännöllisesti harrastettuna sillä on myös stressiä ennaltaehkäiseviä vaikutuksia. Eikö kuulostakin paremmalta tehdä kunnon raivotreeni, johon purat kaiken työ- tai opiskeluahdistuksen, kuin itkeä epätoivoisena kotona läppärin ääressä? Kokeiltu on sitäkin…
Tässäkin täytyy toki muistaa yksilöllisyys. Jollekin kyseinen raivotreeni on paras ratkaisu, jollekulle toimii taas rauhallinen joogatunti, jossa saa keskittyä kuuntelemaan kehoaan ja pysähtymään arjen melskeessä.
6. Kolikon kääntöpuoli – liika on liikaa
Stressistä ja elämän kokonaiskuormituksesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että myös liikunta on kuormitusta sekä keholle että joskus myös mielelle. Mikäli deadlinet painavat päälle, lapset sairastavat samaan aikaan ja valvottavat kaiket yöt, talo hukkuu likapyykkiin ja maksamattomiin laskuihin, siinä kohdassa kannattaa toki miettiä, onko väkipakolla väännetty treeni sittenkään se optimaalisin ratkaisu – etenkin, jos kyseinen tunti on ensimmäinen lepohetki viikkokausiin?
Vaikka tilanne ei olisikaan edellä mainittu, joskus treeni kääntyy omaa hyvinvointia vastaan. Tällaisia tilanteita ovat kokonaiskuormituksen suuruuden lisäksi esimerkiksi erilaiset syömishäiriöt ja muuten pakonomainen pakkoliikkuminen.
7. Summa summarum
Joka tapauksessa, liikunta tekee hyvää sekä keholle että mielelle. Kaikkein parasta on se liikunta, mistä nautit itse eniten. Jos liikunta ei kuuluu vielä elämääsi, tai se tuntuu pakkopullalta, voi ulkopuolinen ammattilainen auttaa sinua löytämään linkin oman hyvinvoinnin ja liikkumisen välille.
+BONUS
Hyvä personal trainer on myös erittäin hyvä kuuntelija. Mikä onkaan sen terapeuttisempaa, kuin yhdistää treeni ja sydämen vuodattaminen jollekulle, joka voi toimia pienenä keittiöpsykologina sarjatauoilla? 😉
Pinja Tervo
Personal trainer ja ryhmäliikuntaohjaaja (Lahti) (sekä oman elämänsä keittiöpsykologi)
Lähde:
Jyväskylän yliopisto jyu.fi – Minäpysyvyys
UKK-Instituutti ukkinstituutti.fi – Liikunta ja Mielenterveys
Käypähoito kaypahoito.fi – Liikuntaharjoittelu aikuisten lievän ja keskivaikean depression hoidossa
Tieteen kuvalehti tieku.fi – Liikunta päihdyttää
