”Olen liian vanha aloittamaan uutta harrastusta”, olen kuullut monen sanovan. Monesti ihmiset unelmoivat uuden harrastuksen aloittamisesta vanhemmalla iällä, mutta samalla arastelevat sitä ikäänsä vedoten. Miten niin? Mikä on liian vanha?
Täytin itse juuri 40 vuotta. En ole potenut mitään kriisiä pyöreiden vuosien täyttymisestä. Tänä vuonna aloitin ennakkoluulottomasti kaksikin uutta harrastusta: showtanssin ja hiphopin. Olen päättänyt suurella mielenkiinnolla katsoa, kuinka hyväksi voin vielä kehittyä. Minusta ihminen on juuri niin vanha kuin mitä hän tuntee olevansa!
Nyky-yhteiskuntaa vaivaa paitsi epäterve nuoruuden, ulkonäön ja pinnallisuuden ihailu niin myös suorittamiskeskeisyys. Näillä kriteereillä on helppo perustella itselleen, että on liian vanha oppimaan uusia asioita tai turha edes aloittaa, kun ei voi kehittyä superhyväksi. Pelkkiä tekosyitä. Kuka yleensä sanoo, mitä saat tai voit aloittaa tai kuinka hyväksi voit tulla? Et voi tietää, jos et uskalla kokeilla.
On fysiologinen fakta, että ihmisen lihasmassa alkaa vähetä kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen, jos asialle ei tee mitään. Tätäkin taustaa vasten on erityisen tärkeää ymmärtää, miten tärkeä osuus liikunnalla on yleiskunnolle ja terveydelle. Tänä päivänä onkin eläkeikäisiä ihmisiä kannustettu sankoin joukoin kuntosalille. Foreverin ryhmäliikuntatunneille ovat tervetulleita kaikki ikään, kuntotasoon tai ulkonäköön katsomatta.
Se on fakta. Itse olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä, etten edes haluaisi olla enää kaksikymppinen. Minusta on mahtavaa olla neljäkymmentä, erinomaisessa fyysisessä kunnossa ja voida henkisesti paremmin kuin koskaan. Ikä on vain numeroita eikä anneta sen rajoittaa, mitä voimme aloittaa, oppia tai kokea!
Olen sekä intohimoinen liikkuja että herkkä runoilija. Liikunta on ollut minulle lapsesta asti elämäntapa, viimeiset neljä vuotta olen tehnyt sitä osittain työkseni, vaikka se ei työltä tunnukaan!
