Ravitsemussuositusten kritisointi mediassa on päivittäistä. ”Tutkimuksia” voi julkaista kuka vaan, niitä suomennetaan väärin sanamuodoin ja niistä nostetaan esiin median lietsottavaksi vain yksittäisiä kohtia. ”Punaviini ja suklaa ovat terveellisiä” voi tarkoittaa montaa asiaa, sillä niiden sisältämät flavoinoidit edistävät terveyttä mutta itse alkoholi ei.
Ainut tutkittu tieto, jonka sisältö ei muutu päivittäin ovat suomalaiset ravitsemussuositukset. Vaikka nippelitietotutkimuksia syydetään koko ajan, käytäntö on pysynyt koko ajan samana.
Ihminen tarvitsee ruoasta polttoainetta, rakennus- ja korjausaineita ja suojaravintoaineita. Näille kaikille on suositellut määrät ja energiaravintoaineissa määrät perustuvat pitkälti painokiloihin sekä tavoitteeseen. Jos proteiinia, kuitupitoista hiilihydraatin lähdettä, hyviä rasvoja sekä väriä löytyy jokaiselta aterialta, vatsa pysyy kylläisenä ja verensokeri pysyy tasaisena.
Tähän perustuu lautasmalli. Kun kaikki palikat ovat kunnossa, vatsa pysyy kylläisenä ja tulee syötyä tasaisesti päivän aikana. Optimaalisessa tilanteessa ateria jakaantuu neljään osaan ja annamme keholle koko ajan sitä mitä se tarvitsee. Syökäämme siis usein ja pieniä aterioita kerrallaan – tämä on hyvinvoivan vatsan askel numero yksi.
Lautasmalli on hyvä malli, mutta ei ainut toimiva malli, sillä oikeanlainen suhdanne energiaravintoaineita on tavoitteen kannalta ratkaisevin tekijä – kyse on silloin riittävästä energiansaannista. Jotta keho saa ruoasta tarvitsemansa, pitää olla tietoinen siitä, mitä se tarvitsee ja paljonko. Tähänhän taas perustuu ruokakolmio. Kun laatu on pääsääntöisesti hyvä, poikkeuksia mahtuu mukaan, sillä syömme ruokaa kuitenkin monesta syystä. Saamme siitä energiaa, tärkeitä ravintoaineita, aistielämyksiä ja yhdessäolon kokemuksia.
Syytämme liian helposti leipää tai jotakin tiettyä ruoka-ainetta, vaikka emme huomaa, että samaan aikaan ruokatottumuksistamme löytyvä välipalan korvaava patukka tai yksi järjettömän iso ateria voisikin olla vatsanpurujen aiheuttaja. Entä jos kyse onkin ruoankorvikkeesta, ja sen sisältämistä makeutusaineista, jotka herkkää vatsaa ärsyttävät – eikä ruoasta.
Vinkki: Syö usein, pieniä annoksia kerralla. Istu alas syödessäsi, syö lautaselta ja nauti ruokailuhetkestä. Suosittelen, ettet tekisi töitä samaan aikaan vaan pureskelisit rauhassa ilman kiirettä ja ajatusta, että pitäisi jo olla seuraavassa paikassa. Syö puhdasta, oikeata ruokaa.
Pelkkä liikunta kuitenkaan ei ole ainut ratkaisu, vaan myös aineenvaihduntaa ylläpitävä aktiivisuus (työ)päivän aikana sekä hyötyliikunta saattavat tuoda ratkaisuja ongelmaan. Passiivisuus ja istuminen ovat hyvinvoivan vatsan vihollisia. Jätä auto kauemmas, kävele juna-asemalle, kulje portaita. Vältä pitkään istumista tai vaihda jumppapallo työtuolin tilalle. Tee tehokkaita työtuokioita: nouse tuolista tunnin välein ylös ja kipaise vesihanan ääreen juomaan lasillinen vettä. Lisäksi harrasta päivän päälle nautinnollista liikuntaa.
On tietysti olemassa moniakin ruoka-aineita, jotka ärsytystä voivat luoda. Muun muassa sellaisia ovat FODMAP-hiilihydraatit. FODMAP-lähteitä ovat muun muassa palkokasvit, herneet, pavut, linssit, kaali, sipulikasvit, maitosokeri, makeutusaineet ja vatsajugurtit. Kyseinen ravintoaineita poissulkeva ruokavalio pitäisi kuitenkin toteuttaa aina ravitsemuksen ammattilaisen kanssa.
Oman mielipiteeni mukaan suomalaisen ruokavalio on hiilihydraattipitoinen, kun taas FODMAP:in idea on välttää tiettyjä hiilihydraatteja. Jos hiilihydraatteja on jo itsessään liikaa, ei välttämättä syy ole tietyn hiilihydraatin vaan niiden määrän. Palaisin siis taas käytännön puolelle: syö monipuolisesti, mieti laatua. Mieti määrää, onko jotain liian vähän vai onko jotakin liikaa, onko jotain turhaa.
Muista myös juoda hyvin. Juo puhdasta vettä, sillä hiilihappopitoiset juomat voivat aiheuttaa turvotusta. Kofeiini voi olla yksi aiheuttava tekijä – saa siis energiaa ruoasta, tiedä kuinka sinun kuuluisi syödä ja täten kahvikupponen tai pari päivän aikana on tauon merkki eikä energian lähde.
Makeutusaineilla on myös taipumusta aiheuttaa vatsanpuruja. Älä kuitenkaan kiellä herkkuja kokonaan, tärkeintä olisi oppia tunnistamaan, milloin kyse on mieliteosta ja milloin nälästä. Saat kaiken tarvittavan ruoasta, älä korvaa ruokaa.
Vinkki: Käytännön ratkaisevina tekijöinä liikkumattomuus, kuidun vähäinen saanti, stressi, kiire ja läsnäolottomuus aiheuttavat vatsavaivoja. Pyri löytämään niihin muutos. Missä vaiheessa unohdettiin se, että ruoasta saa kaiken tarvittavan eikä sitä tarvitse korvata?
Mieti mitkä ruoka-aineet tai tavat omassa ruokailussasi ovat hyviä ja mitkä ovat huonoja? Minkälaisista muutoksista sinun olisi helpointa aloittaa?