Väsymyksen takana voi olla uniapnea

Taisteletko päivisin väsymystä vastaan? Entä heräätkö aamulla suu kuivana? Kyse saattaa olla hurjasti lisääntyneestä uniapneasta, jota moni sairastaa tietämättään. Hyvä uutinen on, että uniapneaan voi vaikuttaa elämäntapamuutoksilla.

Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia, jotka johtuvat siitä, että ilma ei kulje kunnolla hengitysteissä. Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa minuuttiin. Ennen pitkää elimistö havahtuu katkokseen, nukkuja korahtaa, muttei välttämättä tiedosta tapahtunutta. Yksittäisistä katkoksista ei kannata vielä huolestua, mutta jos katkoksia on useampi tunnissa, saattaa kyse olla uniapneasta ja asia syytä tutkia.

Vaikka katkokset eivät jääkään “päälle”, on niillä todettu olevan valtaisat vaikutukset. Unen aikainen hengityskatkos aiheuttaa vasteen aivoissa, aktivoi sympaattista hermostoa, laskee veren happipitoisuutta ja johtavaa verenpaineen heittelyihin. Uni rikkoontuu ja muuttuu levottomaksi, öinen hikoilu ja virtsaamisen tarve lisääntyy, aamuisin suu tuntuu kuivalta ja päätä särkee. Osa oireista vaikuttaa pitkälle päivään: jatkuva väsymys, torkahtelu, päiväunien tarve ja iltaisin taas unettomuus vievät voimat ja aiheuttavat tarkkaamattomuutta tekemiseen.

Monesti potilas itse on autuaan tietämätön öisistä tapahtumista ja huomion katkoksista tekee henkilön asuinkumppani.

Vaiva on hyvin yleinen ja kasvamaan päin. Nykyään siitä puhutaan jopa uutena kansantautina. Uniapnea mielletään usein ylipainoisten keski-ikäisten miesten taudiksi, mutta se voi kiusata ketä tahansa, jopa leikki-ikäisiä. Yleisintä se on kuitenkin 40 – 65 –vuotiailla. Vaihdevuosien jälkeen uniapnean esiintyvyys naisilla lisääntyy miesten tasolle.

Uniapnea jaetaan kolmeen eri ryhmän sen vaikeusasteen mukaan:

lievä uniapnea: 5–15 hengityskatkosta tunnissa
Keskivaikea uniapnea: 16–30 hengityskatkosta tunnissa
Vaikea uniapnea: yli 30 hengityskatkosta tunnissa.

Tällä hetkellä oireista uniapneaa sairastaa noin 4 % miehistä ja 2 % naisista. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa 17 % keski-ikäisistä miehistä ja 9 % naisista. Moni sairastaa uniapneaa tietämättään: arvioiden mukaan jopa 80% uniapneasta kärsivistä on diagnosoimattomia.

Mikä aiheuttaa uniapneaa?

Yleisin uniapneaa aiheuttava tekijä on ylipaino ja etenkin keskivartalolle kertynyt rasva, tosin kolmasosa uniapneapotilaista on normaalipainoisia. Muita syitä saattavat olla rakenteelliset tekijät, kuten lyhyt ja paksu kaula, ahdas nenä tai nielu tai kookkaat nielurisat. Syitä on löydetty myös limakalvoturvotuksesta sekä poikkeavasta purennasta. Oireita lisäävät alkoholin sekä joidenkin rauhoittavien lääkkeiden käyttö.

Uniapnean hoito kannattaa aina

Uniapnean toteaminen ja hoito on tärkeää, sillä hoitamattomana se lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa ja suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Uniapnealla on yhteyttä kohonneeseen verenpaineeseen, keskittymis- ja oppimisvaikeuksiin, muistihäiriöihin ja masennukseen. Lisäksi sairauteen liittyvä päiväväsymys on merkittävä liikenneonnettomuuksien riskitekijä.

Vaikka uniapnea onkin lisääntynyt valtavasti, on myös sen hoito kehittynyt muutamassa vuosikymmenessä harppauksin eteenpäin. Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaoireyhtymää hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävän ylipainehengityslaitteen, eli CPAP-laitteen avulla. Valikoiduilla potilailla uniapneaoireyhtymää voidaan hoitaa uniapneakiskolla, asentohoidolla tai kirurgisin toimenpitein.

Mikäli uniapnean aiheuttaja on ylipaino, auttavat elämäntapamuutokset jo paljon. Elintapojen muutoksilla tarkoitetaan terveellisen ravinnon lisäksi liikunnan lisäämistä sekä mahdollisen tupakoinnin lopettamisesta. Lisäksi suositellaan, ettei alkoholia käytettäisi ennen nukkumaanmenoa. Elintapahoidolla on todettu olevan suora yhteys uniapnean vaikeusasteen lievenemiseen.

Tutkimusnäytön mukaan fyysinen aktiivisuus näyttää pienentävän sairauden ilmaantuvuutta, ja sen on todettu vaikuttavan myönteisesti taudin vaikeusasteeseen sekä koettuun väsymykseen – ja näin on huolimatta vähäisestä painonpudotuksesta. Vaikuttaisikin siltä, että liikunnalla on siis laihtumisen lisäksi muita taudinkuvaan vaikuttavia mekanismeja. Liikunnan on muun muassa todettu aktivoivan alaraajojen “lihaspumppuja”, mikä ehkäisee nesteen kerääntymistä jalkoihin ja ohjaa sen kohti ylähengitysteitä.

Uniapnea – miten eteenpäin?

Mikäli siis epäilet uniapneaa, kannattaa se tutkituttaa oitis lääkärillä. Uniapneatutkimus toteutetaan kotona potilaan nukkuessa tutkimuslaitteet yllä yhden yön. Laitteet rekisteröivät ja mittaavat muun muassa hengitysilman virtauksen sekä veren happipitoisuuden saaden näin selville, onko kyseessä uniapnea ja minkä asteinen se mahdollisesti on.

Hoito rakennetaan uniapnean vaikeusasteen mukaan ja se perustuu uniapneaa aiheuttavien ja pahentavien tekijöiden poistamiseen tai vähentämiseen. Joillekin riittää hoidoksi riittää se, että välttää selällään nukkumista, toinen saa avun ylipainehengityslaitteesta ja jonkun ratkaisu on leikkaushoito. Yhteistä kaikille on, että jokaisella on hyvät mahdollisuudet itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.

Mikäli kaipaat apua liikunnan aloittamiseen tai kestävään elämäntapamuutokseen, ota yhteyttä Foreverin elintapavalmentajaan. Elintapavalmennukseen erikoistuneilla Personal Trainereillämme on vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvaa ymmärrystä ja osaamista sekä unen, levon, palautumisen, ravitsemuksen, arjen aktiivisuuden, että liikunnan ja stressin hallinnan merkityksestä hyvinvoinnillesi.