Tutkimusten mukaan noin 80% ihmisistä kärsii jossain vaiheessa elämäänsä alaselän kivuista. Ne ovat yksi yleisimmistä syistä hakeutua lääkäriin ja työkyvyttömyyseläkkeelle. Hyvä uutinen puolestaan on se, että alaselkäkipuihin on mahdollista vaikuttaa itse ja apua siihen tarjoaa myös fysioterapia.
Alaselkäkipu – tuo viheliäistäkin viheliäin vaiva on paitsi ikävä seuralainen, myös hankala jäljitettävä. Valtaosa, eli yli 90% selkäkipujen aiheuttajista jää epäselviksi, ja vain 5-10 %:ssa tapauksista alaselkäkipujen takaa löytyy jokin tietty tarkka lääketieteellinen syy, kuten välilevynpullistuma, reumasairaus tai infektio.
Selvittelyä hankaloittaa se, että mahdollisia syitä voi olla yksi tai useampi ja ne voivat kummuta monelta elämänalueelta: alaraajojen virheasennot, lihasten tai nivelien puutteellinen aineenvaihdunta, kauan sitten tapahtunut pyörällä kaatuminen, huono työergonomia, ylipaino, liikunnan vähäisyys, stressi ja masennus. Riskitekijät vielä vaikuttavat toisiinsa ja saavat aikaan kierteitä, joiden aikaansaannoksena on kipu. Se voi iskeä kuin salama kirkkaalta taivaalta, kuten noidannuolella tai revähdyksellä on tapana, tai sitten ne äityvät hiljalleen vuosien saatossa, eikä ongelman varsinaista aiheuttajaa enää näy missään.
Alaselän kipu voi olla monimuotoista ja esiintyä joko jomottavava särkynä tai terävänä, pistävänä vihlontana tai niiden yhdistelmänä ja se voi säteillä selästä kumpaankin suuntaan, jopa niskaan tai jalkateriin asti. Tavallisimpina oireiden aiheuttajina pidetään pieniä kudosvauriota jossain selän kipua aistivassa rakenteessa, kuten välilevyssä, nivelissä tai lihaksessa, mutta kivun täsmällistä sijainti on sekin vaikea varmentaa.
Vaikka tutkimukset osoittavat alaselkäkipujen haittaavuuden lisääntyneen maailmanlaajuisesti yli 50 prosenttia viimeisten 25 vuoden aikana, ei niiden yhteydessä puhuta kuitenkaan elintasosairaudesta; ihminen on kärsinyt nimittäin alaselän kivuista aina.
Voi vain kuvitella, mitä mieltä ihmisten edeltäjien selkä oli noususta neljän sijaan kahdelle jalalle. Metsästys onnistui, mutta iltojen voi kuvitella kuluneen selkää pidellessä. Metsästäjä-keräilijä -aikakaudella ihminen oli melko turvassa jomotuksilta, kiitos erittäin liikkuvaisen ja vaihtelevan elämäntavan, kun taas maanviljely raskaine ja yksipuolisine töineen sitoi ihmisen paikoilleen.
Tällä hetkellä syyttävät sormet osoittavat epäsuotuisiin elämäntapoihin, liialliseen istumatyöhön sekä virheellisiin työskentelyasentoihin. Alaselkäkipujen esiintyvyys vaihtelee kuitenkin suuresti eri ammattiryhmissä.
Iloinen asia puolestaan on se, että valtaosa alaselän kivuista hoitunee itsestään. Lepo ja kevyt liikunta tekevät tehtävänsä, eikä kipu välttämättä enää koskaan palaa takaisin. 20-30 prosenttia alaselän kivuista kuitenkin kroonistuu, jolloin kipu pysyy, vaikka itse ongelman aiheuttaja olisikin jo tiessään.
Perinteisesti selkäkipuihin on määrätty voimakkaita kipulääkkeitä, leikkauksia, sairaslomia ja jos mikään ei auta, jopa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, mutta asenteet ovat muuttuneet tai ainakin muuttumassa. Useissa tutkimuksissa onkin osoitettu, että kroonisiin kipuihin ja niistä erityisesti selkäkipuihin tehokkain ja turvallisin hoito on liikunta.
Toki liikunnan lisäksi alaselkäkivuista kärsivän on syytä ruotia läpi mahdolliset ongelman aiheuttajat, tarkistaa, onko muissa elämäntavoissa petrattavaa, ovatko työskentely- ja nostoasennot selkää tukevia ja onko kuormittavaa työtä esimerkiksi mahdollista keventää.
Sanonta “liike on lääke” auttaa siis alaselkäkipuihinkin, vaikkakin on hyvin ymmärrettävää, että kipu ja sen kautta itsesuojeluvaisto saa ihmisen päinvastoin pelkäämään liikkumista. Väliaikaisena ratkaisuna ja etenkin akuutin kivun aikana liikunnan estävä suojatoiminto on harmiton, mutta pitkittyessä se kääntyy itseään vastaan; liikunnan pelko johtaa liikkumattomuuteen ja liikkumattomuus pidentää kivusta toipumista. Monesti kipeän alueen suojelu jatkuu, vaikka itse kipu olisikin jo hälvennyt.
Liikunta lievittää kipuja moni eri tavoin jopa solutasolla. Säännöllisen liikunnan on todettu kohentavan kivunsietokykyä ja rauhoittavan tulehdusreaktioita. Niiden lisäksi liikunta lisää keskushermostossa serotoniinin ja endogeenisten opioidien tuotantoa, mikä vähentää kivun aistimista. Liikunnalla on todettu olevan myös suotuisia vaikutuksia yleiseen vireyteen, mielialaan ja uneen.
Minkälainen liikunta sitten tukee erityisesti alaselkäkivuista kärsiviä? Vastaus on: kaikenlainen.
Yhtä ainoaa oikeaa liikuntalääkettä ei nimittäin voi määritellä. Tärkeintä onkin löytää itselle ja selälle sopiva ja toimiva liikuntamuoto jo senkin vuoksi, että mikäli laji on mieluinen, on sen toteuttaminenkin todennäköisempää. Sen lisäksi kivun kokeminen, kuin myös myös sen lievittämiseen toimivat keinot ovat yksilöllisiä ja usein myös tapauskohtaisia.
Koska kroonisessa kivussa ei ole kyse heikosta lihasvoimasta, on kaikki kivuton liikunta hyvää alaselänhoitoliikuntaa. Näin ollen kevyet liikunta- ja harjoittelumuodot, kuten jooga, pilates, venyttely saattavat toimia yhtä hyvin kuin tiukempi kuntosali- ja lihasvoimaharjoittelu. Myös aerobisella treenillä on todettu olevan merkittävä myönteinen vaikutus selkäkipuihin.
Mutta kuten aina, liikkuminen kannattaa aloittaa tunnustellen ja tilannetta tarkoin seuraten, jottei halla vie hyötyjä. Mikäli tietty liike aiheuttaa kipua, on se syytä lopettaa saman tien.
Liikunnan lisäksi kannattaa pitää mielessä myös hyötyliikunta; kävely, kipuaminen, nostely, työntely, pyöriminen ja möyriminen – ne tekevät aina hyvää ja ovat vaikuttavimmillaan elämäntapana.
Vaikka selkävaivojen eksakti diagnosoiminen onkin haastavaa, ei se estä selvittämästä, mitä kivuille voisi tehdä. Siinä sinua auttaa kyseisiin vaivoihin perehtynyt fysioterapeutti.
Fysioterapeutti on terveydenhuollon ammattilainen, joka tuntee tarkoin ihmiskehon anatomian ja biomekaniikan. Hänen tehtävänä on yksilöllisen tutkimuksen perusteella selvittää mahdollinen ongelman aiheuttaja ja mitä sen sekä oireen eteen voi sekä asiakas että fysioterapeutti tehdä.
Käytännössä se tapahtuu asettamalla yhdessä asiakkaan kanssa pitkän tähtäimen tavoite sekä luomalla yhteinen suunnitelma sen saavuttamiseksi. Sen jälkeen alkaa yhteistyö; fysioterapeutti antaa ohjeita selän omatoimiseen hoitoon, harjoitteluun, liikkumiseen ja oikeisiin työasentoihin. Hänen ohjaamat liikekontrolliharjoitteet ovat tehokas tapa hoitaa kipua liikkeen kautta, kun taas manuaalisella terapialla pyritään kivun paikalliseen rauhoittamiseen.
Edellä mainittujen lisäksi fysioterapiassa pyritään puuttumaan myös kiputiloja aiheuttaviin mekanismeihin. Fysioterapiassa keskeistä on paitsi tavoitteellisuus, myös kannustava ja motivoiva lähestymistapa muutokseen. Kivun poiston lisäksi kun fysioterapian tavoitteena on aina kokonaisvaltainen suorituskyvyn palauttaminen ja lisääminen.
Kiinnostuitko? Lue lisää fysioterapiasta.
Ps. Oletko jo kokeillut etenkin asentovirheiden aiheuttamaan alaselän kipuun rentouttavaa hierontaa tai kehon virheasentojen korjaamiseen, liikkuvuuden parantamiseen sekä keskivartalon vahvistamiseen kehitettyä ja vuoden liikuntatuotteeksikin valittua huippusuosittua Fustraa?
Forever Fysion ammattilaiset on koulutettu tutkimaan liikettä ja siinä ilmeneviä ongelmia. Asiantuntijoiden tiimi käytössäsi: fysioterapeutti, yksilövalmentaja, ravintovalmentaja.
Lue lisääLähteet:
